Katsot tähtikarttaa
Katsot tähtikarttaa taivaan.
Mitä tää aika.
Meissä saakaan aikaan.
Kuljet kylmempää kaistaa.
Roudan raiskaamaa.
Muutoksen ilmassa haistaa.
Se on jatkuvaa tätä maailmaa.
Taitteessa talven.
Tajuaa paremmin sen.
Ruskassa kirkuvassa rapisevassa kävellen.
Mikään ei ole koskaan niinkuin ennen.
Kosketus raadollisuuden kouran.
Harmoniaa päivän leikkaa.
Se on kieltä arvaattomuuden auran.
Jota vain oma sisäinen rauha paikkaa.
Se saa sinut tilaan.
Jossa on mukana jotain, taika.
Niin herkkään ja avaavaan sarkaan.
© Kirsi-Marja Vahter
