FB Syksyn lehdet

Syksyn lehdet

Syksyn lehdet taipuu. 

Maahan putoaa. 

Mielen täyttää kaipuu. 

Toiveet kaikkea sivuaa.

Lailla rapisevien lehtien. 

Alla askelten. 

Kohtaan huomisen. 

Hetkeen eläytyen.

Kaik' ilot ja surut. 

Tuulissa tulevissa soi. 

Ja ne intohimoiset elämänjanoni murut. 

Riitteiselle tielle kantavuuden kauan sitten jo loi.

Miks' siis minä ihminen.

Enemmän edes haluta voin. 

Taidan hetkeksi tyyntyä ja hiljaa vain kuuntelen.

Kun syksyssä sisältäni soin.

© Kirsi-Marja Vahter

FB Teit taitoksen

Teit taitoksen

Teit taitoksen.

Elämäni sivuun merkin. 

Taisin viimein löytää itsenikin. 

Tavalla jonka kieli on mitä herkin.

Syksyn lailla. 

Tähän aikaan ain' uudestaan palaan. 

Vaikka elämä ois mieltä vailla. 

Sitä annistaan kiitollisna halaan.

Elämän kautta synnytään. 

Sen kautta myös kuollaan. 

Kun siihen ryhdytään. 

Ain' haavojamme nuollaan.

Syksy pysyy minussa. 

Se pysyy myös teissä. 

Aikaan tähän syntyneissä. 

Tai muuten ruskaan ihastuneissa.

Ei täytteitä sivujen. 

Kukaan pyyhkiä koskaan voi pois. 

Miksi sitä muutakaan lois. 

Kun kannet sivujen enempää ei kuitenkaan kantaa vois.

© Kirsi-Marja Vahter