Osa
11.
Kääkehän
pöyän iäreen, olkee hyviä!, isäntä häärii kasvoiltaan hieman punakkana keittiössä. Pöytä on katettu niin kauniisti, että Varma
ei meinaa uskoo silmiään. Keskellä pöytää on maljakkoon poimittuja kedon
kukkasiakin jopa. Varma: No nytten oot kyllä ylittännä ihtesi. En oo näin kaaniisti kateettua kahvipöytee miehe jäliltä
vielä nähnykkää. Laina: Kyllä meijä nytten kelepoo tähä istahtoo. Isäntä: Nyt naatittaan nii, että persiit
hötäjää. Meinoon tuosta nisusta etennii. Isäntä itse ainakin noudattaa omaa
ohjeistustaan kirjaimellisesti. Niin silmät sirrillään, nautinnollisia ääniä
päästäen suupielestään, hörppii kahvilautaseltaan Juhlamokkaa, että Varma
meinaa jo ihan nolostua. Laina: Onnii kyllä nii hyvvee. Maestuu nii makosalle.
Oekein hunaajaan voep verrata makkeueltaan. Varma: Nii uatelkoopas. Ranskassa
ne on mehiläeset alakaneet tuottoo sinertävvää ja vihertävvää hunajoo. Isäntä: No
mitähä kippaskonteja tuoho on tarvinnunna? Ja kuka ihme haluaapi ostoo
sinertävvää hunajata? Laina: Ee sitä tarakotuksella ole lähetty hakemaankaa
vuan mehiläeset ovat vierraelleet viärässä tehtaassa ja ovat kuljetelleet
sieltä sitte värlisukkeita ommoon pessääsä. Isäntä: Kylläpä helepotti. Jokuu
rajaa se pittee olla tuossakkii elintaravikkeitten jatkojalostuksessakkii. Varma:
Nämä pörriäeset eevät rajapyykeistä tiiä mittää. Eevätkä toesaalta ossoo suojatakkaa
ihtiänsä mitenkää. Laina: Mualimanlaajuisesti se mehiläeskanta onnii uhkaavosti
pienentynnä. Isäntä ahnaasti pullavatia tapittaen vingahtaa: Nii nuokkii nisuttii
on tuossa .. Varma huvittuneena ja oman ukkonsa pullahimon tietäen: Otaha tokkiissa
kuule sie se viimoenen. Tuollaene suur ja karahumaene ku oot nii sillä oeukella lappoo
vuan iäntäs kohi. Laina nauraen: Tullee
iha verokarahu jotennii mielee. Italiassa muute ol nuorta pojan kloppii
verottaja muestannu yl tuhanne eeron karhumakirijeellä. Veromätky ol autoverroo
koskeva ja erääntynynnä kolomee vuotta ennen kysseise immeisen syntymmää.
Isäntä kujeilua äänessään: Voe.. kyllä on mualimo nii ihmeetä täännä. Suaha ny
veroomätkyt enne oma ajalaskunsa alakamista nii sanootusti. Oes voenu olla
veroo melekeen piästöjä koskeva. Meinoon muodostuukkii siitä, että tulleepi
mualimoon. Piästövero. Vae oesko se pitännä suunnatakkii äetylille? Varma
tärppiin tarttuen: Siulla ne on nuo kielkuvat kiemurraesii. Kiel ja mielkii nii
viänteellä. Laina: Meillä kotomuassamme veroottoja ee nyt iha tuollaesia erreyksiä
tie. Yle- verokkii tullaa varamasti hoetammaa niinku puhe on ollunna. Varma yhtyen:
Kerrankkii mennee oekeuven mukaasesti.
Maksu männöö verootuksen kaatta ja tuloje mukkaa veron suurruus sitte
muodostuupi. Isäntä: Onhan se aeka suahakin järäkee tuoho meeninkii.
Pientulloesten ee taravii ennee nähä paenajaesia siitä miten maksavatten
teevee- lupaasa. Muutennii nii kun tekkee se leivän syrjässä kiinni olo
tiukkoo. Varma: Tuosta tulikii mielee..Ne meinoo helepottaa ruua lahjoettamista
etiäpäen. Eviira uussii ohjeistustaa ja siten sitte erii tahot, kaapat voevat
toemittaaa hyvvee tehen elintaravikkeitaan suuremmalla käellä appuu
taravitseville. Laina: Ja appuu on onneksi suatavilla, kuha sitä vuan jaksoo
metästää. Isäntä: Metsäene kansa jaksoo varamasti metästää vaek oes asafalttiviiakonkin
melskehessä. Metälle lähettii ennennii ja metälle lähettää nykyäänki! Varma
ukkoansa katsoen: Tuoho ee ennee muuta voe lisätä kun , paenavan paekallaan
pysyvän Pistehen.
Osa
12.
Nytten
vielä kyllä jotennii hiukoo, isäntä tokaisee hieraisten mahaansa ja nousee
pöydästä suunnistaen jääkaapille. Varma kiusoittelevalla äänellä: No kyllähä
tuon suatto jotenkii aravatakkii. Että rupes vielä hiukoomaan. Isäntä vilkaisee
taakseen. Näyttävästi ottaa kirsikkatomaatin kahden sormensa varaan jääkaapin
uumenista ja heittää sen sitten suuhunsa. Katsoa tapittaa tiukasti emäntäänsä
suupieliänsä eessuntaas heilutellen ja
ähkäisee vielä nautinnollisesti päälle. Varma isännän mimiikkaesityksen viestin
ymmärtäen: Juu.. tiiän tiiän. Ossoot sie ihan noeta vihanneksiakkii syyä.
Laina: Ee kuule tule tilttiä aevokoppaan piälle ku syöpi tommaateja. Immeiset
jotka syövät tommaatteja voevat välttyä aevohalavaukselta. Isäntä naurahtaen ja
suunnaten emännälleen: Siinäs niät. Tilittivuara on ohiitettu aenakkii. Sitte
kun vielä huitasen näitä mustikoeta nuamariin niin verensokerikkii tassaanttuu.
Eekös se näen ollunna? Laina: Kyllä se ol nii. Aterioinni jäläkee jäläkiruuaksi
kannattoo tosiaanki syyä marajoja. Varma ylpeyttä jo äänessään: Taet sie
seuratakkii aeka hyvi noeta terveytteen liittyviä uutisia ukkosein. Isäntä:
Tottaha sitä nyt jottae jiäpi mielee niistäkkii. Lisää sitten niin perään
vingahtaen, aivan vastustamattoman himon kourissa: Mutta kyllä minu kuitennii
täätyy vettäistä tuommone kunno palavikinkkuvoeleipä. Ottaa sitten kaksin käsin
kiinni mahakuvustansa ja sanoo: Kyllä tänne vielä meinnaa mahtuis aekalaella. Varma ja Laina
purskahtavat nauruun. Isännän koomillisuus on niin hellyttävää, että Varma ei
voi muuta sanoa kun: Otaha nyt hyvä immeinen sitä vatsas täätettä sieltä.
Kyllähä sitä suapi voeleipee ihtellensä tehhä jos kereta huikoo niin muan
helekutisti. Laina hekotellen: Nii..i tae voetteha työkii alakoo voeleipäsottoo
käämään. Varma ja isäntä tuijottavat odottavasti täydennystä Lainalta. Laina:
Ulukomaella eräs ukkeli ol heremostunna vaemokkeeseensa siihe mallii että tämä
ol suanunna kasvoillensa sellaese voeleipähieronnan. Varma: No voe hyvän tähen.
Tuon kiivoompoo keskustelluu ee voe kyllä asiasta ennee kää-ä. Isäntä
vihjaillen: Siinä elekiel ol aeka paenavvoo sorttia. Ja naurahtaen lisää: Ja näemmälti
aeka osuuvaakin. Varma ja Laina katsahtavat toisiinsa. Varma topakalla varoittavalla
äänensävyllä: Elä kuule yhtää ala siinä kokkeilla onnees. Isäntä pelästyy ja
vaistomaisesti siirtää tekemäänsä runsassisältöistä voileipäänsä lähemmäksi
suutaan. Hotkaisee siitä sitten aimo annoksen suunsa täytteeksi. Nopeatahtinen
purenta käynnistyy välittömästi. Varman pokerinaama pettää ja hän tokaisee:
Sinnuu on nii ihaana kyllä juksata joskus. Ehä minä nyt tuommoesesta oekeesti
heremostu. Isäntä nielaisten suunsa tyhjäksi ja painokkaasti ”Rohkea rokan syö”-
asenteella sanoo: Kuule! Työ naeset ootte nii monimutkaesia vempeleitä ettei
teistä kukkaa ota kyllä nii selevee. Parempi olla vua varruillaan. Laina: Taetaa olla moleemmin puoleista tuo epäselevyys
siitä mitä toene oekeesti joskus tarakoittaneepi. Naeset ku onii sieltä Veenuksesta
ja miehhet tuasiisa Marssista. Varma ilkikurisesti pilke silmissänsä: Nii-i tutkitusti naeset pystyypi tippaleipäaevoellansa hoitammaa ja viemmää useamppaaki asiata
yhtäaekoo etiäpäin ja miehet tuasiinsa eevät mukaamas kykeene putkiaevollansa ku ehkempä
yhtee asiaa kerrallansa. Isäntä nyt puolestaan oikeasti hieman suutahtaen:
Nytten kuuleha sie naenen siinä. Tutkimukset hiie huitsii nytten. Kulunutta infoo tuokkii jo. Miehhet kykenee tääsin samalla laella toimimmaa kun
naesetkii. Myö tehhää vua asiat täräkeysjäräjestyksessä hyvin eekä aleta liiaksi
hötkyilemmää, eekä kerräilemmää tehtävvii ympärillemme. Varma lepytellen: Voe kuinka oekeessa ootkaa ukkosein. Sitten
katuvalla äänellä jatkaa: Vähä tuossa tuasiisa sinulle vuan pirruilin. Isäntä
nyt Lainalle suunnaten: Katoha nytten. Tuasiisa menin halapaan. Vaekka kaet
myökii miehhet teittii naesii juksaillaa ja kiusoitellaa vähä väliä. Laina: Sitähä
se kaekki on. Naesen ja miehhen välillä asioijehuarukset roikkuukii ja riippuukii iänkaekkisesti Uamen. Ovattii
aena selevitystilassa! Selevee ee sua selevittämälläkkää. Isäntä ja emäntä purskahtavat nauruun olkapäät rytkyen.
Varma sitten naurunsa välistä vaivalloisesti saa pihistyä: Juu kyllä kaet se näe
on. Myönnettää. Isäntä molemmille naisille silmää iskien: Uamenpa hyvinnii nii.
Osa
13.
Isäntä
yrittää suunnata viimeisen suupalan leivästään suuhunsa, mutta ilkamoinnista hajamielistyneenä
tipauttaa sen sitten suoraan housuillensa. Tokaisee erittäin harmistuneella
äänensävyllä: No voe mikää helevetin hunsvontti oonkkaa oekee! Suakelin perskutarallaa!
Ja ripaskat perekele piällä vielä! Siinä män parraimmat pyhähousuttii
tuasiisa. Varma hieman huvittuneena
mutta rauhoitellen: Elä hättäele hyvää miehe jörötikkä! Kyllä minä suan ne pestyy
ja puhistettuuki entistäkkii ehommaksi varmannii. Luule aenakkii. Laina: Tännää
on lupa kulkaatten epääonnistua oeken luva kanssa. Isäntä harmitusta vieläkin
äänessään: Mittee oekein horajat? Laina jatkaa: No tännää vietettää sitä epääennistumise päevee. Isäntä: Ae.. tämää menkkööki sen
pikkiin sitte. Naurahtaa ja lisää sitten: Aeka osuvoo toimintaa taes olla. Äänensävy
taas hieman tummuen: Juukeli pliut..kylläpä jotenni taes alakoo muutennii nyt
koettelammaa. Taetaa tulla piähän kosku ajankohtaeseksi kanssa. Varmalle
kärsivänä suunnaten: Oliko sitää piänsäräkyliäkettä meillä ollenkkaa? Varma
nousee ja menee yhdelle keittiön kaapeista. Hän nostaa sieltä Panadol-
pakkauksen miehen näkyville. Kelepaiskos nämä? Isäntä: Kaet ne paramma
puuttehessa. Laina: No tuon parempoo valinttaa et voe ennee tehä. Paraasetamolii
sisältävvät säräkyliäkkeet eevät ole immeiselle vuarallisia. Etenkkää oekein
annosteletuina. Ibuproffeenia,
ketoproffeenia ja asetyylisalisylihappoo sisältävvät liäkkeet sen sijjaa
alatistavat sissäiselle verenvuuolle ja syräninfrakteille. Isäntä: Voe juupeli
senttää. Tämähä mennee iha venääläiseksi ruleetiksi kohta. Ee tiie ennee mitä
liäkettä sitä mahollisesti uskaltoopi ottoo jos johonkkii koskeepi. Varma
huojentuneena: Onpa ihanoo asustee tiällä kotomuassamme jossa immeisii
informoijjaa heti jos tulleepi varoitusluonteissiakkii uutisia mitä pittee
kansalaesille jakkoo. Jotenkin sitten pelokkaan oloisena jatkaa: Onkoha tuoho
tutkimuksee sitte varamasti luottamista? Laina: Ulokomaene taho on suorittanna
tämä tutkimukse ja kuolematappaukset koskeepi nimenommaa suomallaesii. Varma
vähän jo paniikki äänenväritteitä tavoitellen kirahtaa korkea oktaavisesti:
Hiritys senttää! Isäntä nyt puolestaan katsoo eukkoansa huvittuneena ja
rauhoittelee: Työ kaks kyllä tääsin ootta tojistanna nyt sennii tutkimukse tuloosta,
jossa toettii että naeset alakaa tuottoo ressihoromooneita kun kuulevatte tae
näkevätten uutisista negaatiivispaenotteista uutisoentia. Laina naurahtaen: Juu myönnettää. Eekös vuan
Varma? Varma samalla kun ojentaa isännälle vesilasin ja tabletin: No kaet sitä nyt
pittee reakoija toellissiin raamauutissii. Ja mitäs siittä jos vähä ressii pukkoo.
Ressi tulloo ja ressi männöö. Isäntä nielaisee lääkkeen ja hörppää vettä kyytipojaksi.
Isäntä eukkoansa silmiin tuijottaen silmillänsä hymyillen: Raamaa pitteeki aena
rittee elämässä. Oisha se muute aeka kuivoo, vae mitä? Varma meinaa taas vähä
hermostua. Keksii sitten heilutella isännän takaisin ojentamaa puoleksi täynnä
olevaa vesilasia isännän nenän edessä. Varma: Oesitkos lisäkostuketta vaella?
Isäntä tajuaa heti menneensä liian pitkälle. Tokaisee sitten ylös pirttipöydän
penkiltä noustessaan: Tuata ..taian tästä mennä ottammaan unta kupolii niin aattaa
tämä liäke paremmi meinoon sitte. Laina ymmärtää yskän ja isännän äkillisen
stressireaktion seuraajana sanailee: Nii-i
kyllä unii taes parantoo sitä ressiikii. Vae mites se olikkaa?, heittäen
Varmalle. Juu näen olikkii..otaha hyvät tirisat nii sitte siul ainakkaa ee oo
ressii ja voet sitte tukkee minnuu iänkaeken ressireppuista paremmi. Isäntä kädet pystyyn
nostaen päätään pyörittäen: Työ naeset. Pallaillaa juu astilla nokoste jäläkee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti