FB Hetkittäin sisäkkäin

Hetkittäin sisäkkäin

Hetkittäin surusi iskiessä
kaappaat sisääsi kaiken
sille kuuluvan sen mahdollistavan.
Olette niin yhtä,
suurta myllerrystä
niin sisäkkäin että.
Pysyvämpää sidosta,
painavampaa nidosta
silloin on turha etsiä.
Se on soljuvaa vettä,
joka samalla puhdistaa sisältä.
Yrittää sinua auttaa,
surusi kanssa sinua kantaa.
Ja aina se ohjaa kohti uutta rantaa.
On kuin laina,
joka maksettava on.
Sen jälkeen matkaa jatkettava on.
Eikä se askeleissa enää sitten niin paina.
Toki siellä selkärepussasi on aina.

©Kirsi-Marja Vahter