Kun suvi kaunein meitä ympäröi
Kun suvi kaunein meitä ympäröi.
Muistelemme häntä.
Häntä joka päivin sydänöin loi.
Kunnes tuska luomisen poistui hältä.
Poljennasta elämän runoihinsa kaiken laittoi.
Tulelle luovan kynänsä itsensä aina antoi.
Upeaa jälkeä työtä eteen kaikkien kantoi.
Monia niin monia runon kirjoitustaiteen pariin saattoi.
Hän ajasta ikuisuuteen riiminsä kirjoitti.
Lauseet maalliset taivaalliset säkenöivät sanoitti.
Runoilla laulun aiheilla lyyriikalla mielemme ikuisesti täytti.
Kynän mahdin tavujen tahdin kansalle omisti ilolla näytti.
Runollisen soinnullista Eino Leinon päivää♡ja Runon ja suven päivää ♡
©Kirsi-Marja Vahter
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti