Katsot auringonsiltaa
Katsot auringonsiltaa.
Säteet koskettaa aamukasteista viljaa.
Elo päivään virittäytyy hiljaa.
Tulee lähelle pirtaa.
Korsien taitteet.
Laonneet viikatteelliset niitteet.
Korostaa kiitollisuutta olemassaolosta.
Muistuttaa edesmenneiden poismenosta.
Elon riemuviitteet.
Toisaalta elämän katkeavuutta lisäävät liitteet.
Miten ne meitä mukanaan vie.
Mikä on kunkin ihmisen tie.
Pysähtymään ajassa saa.
Paljon antaa ja paljon ottaa maa.
Ja moni sen edessä eri syistä polvilleen lankeaa.
Elon kirjon syvyys kaikessa aina esiin lohkeaa.
©Kirsi-Marja Vahter
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti