Isällemme
Niin hiljaa.
Niin hyvin hiljaa.
Sousit venheelläs.
Kohti Tuonelan virtaa.
Nuo hetket.
Nuo rakkaat hetket.
Viimeiset vierelläs.
Suru kosketti meitä oli pirtaa.
Olit viljaa.
Olit laonnutta viljaa.
Takana oli maallinen elämäs.
Sielusi jatkoi vapaana matkaa.
Näin olet.
Näin kaikkeutta olet.
Olet iäti läheistes sydämes.
Olet muistojen kultaisten kerittyä lankaa.
Edesmennyttä Isääni muistellen♡
© Kirsi-Marja Vahter
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti