tiistai 6. marraskuuta 2012

Smile;-)3

Osa 11.




Kääkehän pöyän iäreen, olkee hyviä!, isäntä häärii kasvoiltaan hieman punakkana keittiössä.  Pöytä on katettu niin kauniisti, että Varma ei meinaa uskoo silmiään. Keskellä pöytää on maljakkoon poimittuja kedon kukkasiakin jopa. Varma: No nytten oot kyllä ylittännä ihtesi. En oo näin  kaaniisti kateettua kahvipöytee miehe jäliltä vielä nähnykkää. Laina: Kyllä meijä nytten kelepoo tähä istahtoo.  Isäntä: Nyt naatittaan nii, että persiit hötäjää. Meinoon tuosta nisusta etennii.  Isäntä itse ainakin noudattaa omaa ohjeistustaan kirjaimellisesti. Niin silmät sirrillään, nautinnollisia ääniä päästäen suupielestään, hörppii kahvilautaseltaan Juhlamokkaa, että Varma meinaa jo ihan nolostua. Laina: Onnii kyllä nii hyvvee. Maestuu nii makosalle. Oekein hunaajaan voep verrata makkeueltaan. Varma: Nii uatelkoopas. Ranskassa ne on mehiläeset alakaneet tuottoo sinertävvää ja vihertävvää hunajoo. Isäntä: No mitähä kippaskonteja tuoho on tarvinnunna? Ja kuka ihme haluaapi ostoo sinertävvää hunajata? Laina: Ee sitä tarakotuksella ole lähetty hakemaankaa vuan mehiläeset ovat vierraelleet viärässä tehtaassa ja ovat kuljetelleet sieltä sitte värlisukkeita ommoon pessääsä. Isäntä: Kylläpä helepotti. Jokuu rajaa se pittee olla tuossakkii elintaravikkeitten jatkojalostuksessakkii. Varma: Nämä pörriäeset eevät rajapyykeistä tiiä mittää. Eevätkä toesaalta ossoo suojatakkaa ihtiänsä mitenkää. Laina: Mualimanlaajuisesti se mehiläeskanta onnii uhkaavosti pienentynnä. Isäntä ahnaasti pullavatia tapittaen vingahtaa: Nii nuokkii nisuttii on tuossa .. Varma huvittuneena ja oman ukkonsa pullahimon tietäen: Otaha tokkiissa kuule sie se viimoenen. Tuollaene suur ja  karahumaene ku oot nii sillä oeukella lappoo vuan iäntäs kohi.  Laina nauraen: Tullee iha verokarahu jotennii mielee. Italiassa muute ol nuorta pojan kloppii verottaja muestannu yl tuhanne eeron karhumakirijeellä. Veromätky ol autoverroo koskeva ja erääntynynnä kolomee vuotta ennen kysseise immeisen syntymmää. Isäntä kujeilua äänessään: Voe.. kyllä on mualimo nii ihmeetä täännä. Suaha ny veroomätkyt enne oma ajalaskunsa alakamista nii sanootusti. Oes voenu olla veroo melekeen piästöjä koskeva. Meinoon muodostuukkii siitä, että tulleepi mualimoon. Piästövero. Vae oesko se pitännä suunnatakkii äetylille? Varma tärppiin tarttuen: Siulla ne on nuo kielkuvat kiemurraesii. Kiel ja mielkii nii viänteellä. Laina: Meillä kotomuassamme veroottoja ee nyt iha tuollaesia erreyksiä tie. Yle- verokkii tullaa varamasti hoetammaa niinku puhe on ollunna. Varma yhtyen: Kerrankkii mennee oekeuven mukaasesti.  Maksu männöö verootuksen kaatta ja tuloje mukkaa veron suurruus sitte muodostuupi. Isäntä: Onhan se aeka suahakin järäkee tuoho meeninkii. Pientulloesten ee taravii ennee nähä paenajaesia siitä miten maksavatten teevee- lupaasa. Muutennii nii kun tekkee se leivän syrjässä kiinni olo tiukkoo. Varma: Tuosta tulikii mielee..Ne meinoo helepottaa ruua lahjoettamista etiäpäen. Eviira uussii ohjeistustaa ja siten sitte erii tahot, kaapat voevat toemittaaa hyvvee tehen elintaravikkeitaan suuremmalla käellä appuu taravitseville. Laina: Ja appuu on onneksi suatavilla, kuha sitä vuan jaksoo metästää. Isäntä: Metsäene kansa jaksoo varamasti metästää vaek oes asafalttiviiakonkin melskehessä. Metälle lähettii ennennii ja metälle lähettää nykyäänki! Varma ukkoansa katsoen: Tuoho ee ennee muuta voe lisätä kun , paenavan paekallaan pysyvän Pistehen.






Osa 12.






Nytten vielä kyllä jotennii hiukoo, isäntä tokaisee hieraisten mahaansa ja nousee pöydästä suunnistaen jääkaapille. Varma kiusoittelevalla äänellä: No kyllähä tuon suatto jotenkii aravatakkii. Että rupes vielä hiukoomaan. Isäntä vilkaisee taakseen. Näyttävästi ottaa kirsikkatomaatin kahden sormensa varaan jääkaapin uumenista ja heittää sen sitten suuhunsa. Katsoa tapittaa tiukasti emäntäänsä suupieliänsä  eessuntaas heilutellen ja ähkäisee vielä nautinnollisesti päälle. Varma isännän mimiikkaesityksen viestin ymmärtäen: Juu.. tiiän tiiän. Ossoot sie ihan noeta vihanneksiakkii syyä. Laina: Ee kuule tule tilttiä aevokoppaan piälle ku syöpi tommaateja. Immeiset jotka syövät tommaatteja voevat välttyä aevohalavaukselta. Isäntä naurahtaen ja suunnaten emännälleen: Siinäs niät. Tilittivuara on ohiitettu aenakkii. Sitte kun vielä huitasen näitä mustikoeta nuamariin niin verensokerikkii tassaanttuu. Eekös se näen ollunna? Laina: Kyllä se ol nii. Aterioinni jäläkee jäläkiruuaksi kannattoo tosiaanki syyä marajoja. Varma ylpeyttä jo äänessään: Taet sie seuratakkii aeka hyvi noeta terveytteen liittyviä uutisia ukkosein. Isäntä: Tottaha sitä nyt jottae jiäpi mielee niistäkkii. Lisää sitten niin perään vingahtaen, aivan vastustamattoman himon kourissa: Mutta kyllä minu kuitennii täätyy vettäistä tuommone kunno palavikinkkuvoeleipä. Ottaa sitten kaksin käsin kiinni mahakuvustansa ja sanoo: Kyllä tänne vielä meinnaa  mahtuis aekalaella. Varma ja Laina purskahtavat nauruun. Isännän koomillisuus on niin hellyttävää, että Varma ei voi muuta sanoa kun: Otaha nyt hyvä immeinen sitä vatsas täätettä sieltä. Kyllähä sitä suapi voeleipee ihtellensä tehhä jos kereta huikoo niin muan helekutisti. Laina hekotellen: Nii..i tae voetteha työkii alakoo voeleipäsottoo käämään. Varma ja isäntä tuijottavat odottavasti täydennystä Lainalta. Laina: Ulukomaella eräs ukkeli ol heremostunna vaemokkeeseensa siihe mallii että tämä ol suanunna kasvoillensa sellaese voeleipähieronnan. Varma: No voe hyvän tähen. Tuon kiivoompoo keskustelluu ee voe kyllä asiasta ennee kää-ä. Isäntä vihjaillen: Siinä elekiel ol aeka paenavvoo sorttia. Ja naurahtaen lisää: Ja näemmälti aeka osuuvaakin. Varma ja Laina katsahtavat toisiinsa. Varma topakalla varoittavalla äänensävyllä: Elä kuule yhtää ala siinä kokkeilla onnees. Isäntä pelästyy ja vaistomaisesti siirtää tekemäänsä runsassisältöistä voileipäänsä lähemmäksi suutaan. Hotkaisee siitä sitten aimo annoksen suunsa täytteeksi. Nopeatahtinen purenta käynnistyy välittömästi. Varman pokerinaama pettää ja hän tokaisee: Sinnuu on nii ihaana kyllä juksata joskus. Ehä minä nyt tuommoesesta oekeesti heremostu. Isäntä nielaisten suunsa tyhjäksi ja painokkaasti ”Rohkea rokan syö”- asenteella sanoo: Kuule! Työ naeset ootte nii monimutkaesia vempeleitä ettei teistä kukkaa ota kyllä nii selevee. Parempi olla vua varruillaan.  Laina: Taetaa olla moleemmin puoleista tuo epäselevyys siitä mitä toene oekeesti joskus tarakoittaneepi. Naeset ku onii sieltä Veenuksesta ja miehhet tuasiisa Marssista. Varma ilkikurisesti pilke silmissänsä: Nii-i tutkitusti naeset pystyypi tippaleipäaevoellansa hoitammaa ja viemmää useamppaaki asiata yhtäaekoo etiäpäin ja miehet tuasiinsa eevät mukaamas kykeene putkiaevollansa ku ehkempä yhtee asiaa kerrallansa. Isäntä nyt puolestaan oikeasti hieman suutahtaen: Nytten kuuleha sie naenen siinä. Tutkimukset hiie huitsii nytten. Kulunutta infoo tuokkii jo. Miehhet kykenee tääsin samalla laella toimimmaa kun naesetkii. Myö tehhää vua asiat täräkeysjäräjestyksessä hyvin eekä aleta liiaksi hötkyilemmää, eekä kerräilemmää tehtävvii ympärillemme. Varma lepytellen: Voe kuinka oekeessa ootkaa ukkosein. Sitten katuvalla äänellä jatkaa: Vähä tuossa tuasiisa sinulle vuan pirruilin. Isäntä nyt Lainalle suunnaten: Katoha nytten. Tuasiisa menin halapaan. Vaekka kaet myökii miehhet teittii naesii juksaillaa ja kiusoitellaa vähä väliä. Laina: Sitähä se kaekki on. Naesen ja miehhen välillä asioijehuarukset roikkuukii ja riippuukii iänkaekkisesti Uamen. Ovattii aena selevitystilassa! Selevee ee sua selevittämälläkkää. Isäntä ja emäntä purskahtavat nauruun olkapäät rytkyen. Varma sitten naurunsa välistä vaivalloisesti saa pihistyä: Juu kyllä kaet se näe on. Myönnettää. Isäntä molemmille naisille silmää iskien: Uamenpa hyvinnii nii.







Osa 13.





Isäntä yrittää suunnata viimeisen suupalan leivästään suuhunsa, mutta ilkamoinnista hajamielistyneenä tipauttaa sen sitten suoraan housuillensa. Tokaisee erittäin harmistuneella äänensävyllä: No voe mikää helevetin hunsvontti oonkkaa oekee! Suakelin perskutarallaa! Ja ripaskat perekele piällä vielä! Siinä män parraimmat pyhähousuttii tuasiisa.  Varma hieman huvittuneena mutta rauhoitellen: Elä hättäele hyvää miehe jörötikkä! Kyllä minä suan ne pestyy ja puhistettuuki entistäkkii ehommaksi varmannii. Luule aenakkii. Laina: Tännää on lupa kulkaatten epääonnistua oeken luva kanssa. Isäntä harmitusta vieläkin äänessään: Mittee oekein horajat? Laina jatkaa: No tännää  vietettää sitä epääennistumise päevee. Isäntä: Ae.. tämää menkkööki sen pikkiin sitte. Naurahtaa ja lisää sitten: Aeka osuvoo toimintaa taes olla. Äänensävy taas hieman tummuen: Juukeli pliut..kylläpä jotenni taes alakoo muutennii nyt koettelammaa. Taetaa tulla piähän kosku ajankohtaeseksi kanssa. Varmalle kärsivänä suunnaten: Oliko sitää piänsäräkyliäkettä meillä ollenkkaa? Varma nousee ja menee yhdelle keittiön kaapeista. Hän nostaa sieltä Panadol- pakkauksen miehen näkyville. Kelepaiskos nämä? Isäntä: Kaet ne paramma puuttehessa. Laina: No tuon parempoo valinttaa et voe ennee tehä. Paraasetamolii sisältävvät säräkyliäkkeet eevät ole immeiselle vuarallisia. Etenkkää oekein annosteletuina.  Ibuproffeenia, ketoproffeenia ja asetyylisalisylihappoo sisältävvät liäkkeet sen sijjaa alatistavat sissäiselle verenvuuolle ja syräninfrakteille. Isäntä: Voe juupeli senttää. Tämähä mennee iha venääläiseksi ruleetiksi kohta. Ee tiie ennee mitä liäkettä sitä mahollisesti uskaltoopi ottoo jos johonkkii koskeepi. Varma huojentuneena: Onpa ihanoo asustee tiällä kotomuassamme jossa immeisii informoijjaa heti jos tulleepi varoitusluonteissiakkii uutisia mitä pittee kansalaesille jakkoo. Jotenkin sitten pelokkaan oloisena jatkaa: Onkoha tuoho tutkimuksee sitte varamasti luottamista? Laina: Ulokomaene taho on suorittanna tämä tutkimukse ja kuolematappaukset koskeepi nimenommaa suomallaesii. Varma vähän jo paniikki äänenväritteitä tavoitellen kirahtaa korkea oktaavisesti: Hiritys senttää! Isäntä nyt puolestaan katsoo eukkoansa huvittuneena ja rauhoittelee: Työ kaks kyllä tääsin ootta tojistanna nyt sennii tutkimukse tuloosta, jossa toettii että naeset alakaa tuottoo ressihoromooneita kun kuulevatte tae näkevätten uutisista negaatiivispaenotteista uutisoentia.  Laina naurahtaen: Juu myönnettää. Eekös vuan Varma? Varma samalla kun ojentaa isännälle vesilasin ja tabletin: No kaet sitä nyt pittee reakoija toellissiin raamauutissii. Ja mitäs siittä jos vähä ressii pukkoo. Ressi tulloo ja ressi männöö. Isäntä nielaisee lääkkeen ja hörppää vettä kyytipojaksi. Isäntä eukkoansa silmiin tuijottaen silmillänsä hymyillen: Raamaa pitteeki aena rittee elämässä. Oisha se muute aeka kuivoo, vae mitä? Varma meinaa taas vähä hermostua. Keksii sitten heilutella isännän takaisin ojentamaa puoleksi täynnä olevaa vesilasia isännän nenän edessä. Varma: Oesitkos lisäkostuketta vaella? Isäntä tajuaa heti menneensä liian pitkälle. Tokaisee sitten ylös pirttipöydän penkiltä noustessaan: Tuata ..taian tästä mennä ottammaan unta kupolii niin aattaa tämä liäke paremmi meinoon sitte. Laina ymmärtää yskän ja isännän äkillisen stressireaktion seuraajana sanailee: Nii-i  kyllä unii taes parantoo sitä ressiikii. Vae mites se olikkaa?, heittäen Varmalle. Juu näen olikkii..otaha hyvät tirisat nii sitte siul ainakkaa ee oo ressii ja voet sitte tukkee minnuu iänkaeken  ressireppuista paremmi. Isäntä kädet pystyyn nostaen päätään pyörittäen: Työ naeset. Pallaillaa juu astilla nokoste jäläkee. 





Ei kommentteja: