Tunteiden siltaa kuljen
Tunteiden siltaa kuljen.
Ja kynttilän sille sytytän.
Syksyn tulevan sylihini suljen.
Sydämein valossain värjötän.
Ymmärrän kieltä sen.
Sanomaa kiintyneen ihmisen.
Ei aika hukkaan mennyttä oo.
Kun läheisyyteen uskoo.
Se vaan jalustaas valaa.
Kun saa tunteitaan elonsa ihmisille osoittaa.
Hyvät hetket ain' mielees palaa.
Ja rakkauttas elämään toistaa.
© Kirsi-Marja Vahter
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti