Elämää
Ei tätä elämää.
Kukaan ennalta kirjoittaa voi.
Sen annista vain kiittää.
Ja sitä jumaloi.
Kun ihminen toisen kohtaa.
Ja häntä rakastaa.
Se voi vaan hyvään johtaa.
Lapsen tien maailmaan jopa valjastaa.
Jos tuo yhteinen tie.
Jostain syystä loppuu haaroittuu.
Se ei vanhemmuutta koskaan pois vie.
Vaikka osin siinä haavoittuu.
Rakkaus omaan lapseen.
Päivittäin sinua siitä muistuttaa.
Mitä ei voi koskaan jättää taakseen.
Ja että sinulla on lupa häntä iäti rakastaa.
Nuo arvokkaat hetket yhteiset.
Mitä elämä teille vielä suo.
Ne on teille aina ikimuistoiset.
Paljon iloa onnea lapsellesi ja sinulle tuo.
♡:lla pojalleni / Isälle
© Kirsi-Marja Vahter
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti