Revontulien tanssi
Revontulien tanssi.
Revontulien tanssi.
Taivahalla loimuaa.
Sydämessä rauhan balanssi.
Niin paljon antaa tämä maa.
Kaipaako ihminen muuta.
Kun voi hiljentyä ääreen maan.
Miksi tavoitellakaan kuuta.
Elämä tulee sinulle kuuluvan vain antamaan.
Kun on tavoittanut jo jotain.
Nähnyt monien vuosien verran.
Kokenut mutta vihannut elämää harvoin.
Rakastunut useamman kerran.
Miten enempää voisi edes pyytää.
Kun on saanut jo niin paljon.
Vaikka kylmä viima sinua joskus hyytää.
Koettelemusta se vain on.
Olet ollut ajassa ikuisuuden.
Ja sinutkin tulee joku aina muistamaan.
Elämä on suonut sinulle mahdollisuuden.
Polut omat tosin olet joutunut itse valitsemaan.
Niinpä siis kiitollisuuden kyynelin.
Maisemaa tätä tässä katselen kuuntelen.
Ja vaikka jotkin asiat toisin ehkä nyt tekisin.
Olen kuitenkin elänyt elämästä humaltuen.
Revontulien tanssi.
Taivahalla loimuaa.
Kauneinta on tämä elämän tanssi.
Kun saat vain olla tätä kaikkea rakastaa.
Revontulien tanssi.
Taivahalla loimuaa.
Sydämessä rauhan balanssi.
Niin paljon antaa niin antaa tämä maa.
© Kirsi-Marja Vahter
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti